Vaalirahoitus ja arvojen alkemia

On moraalisesti erittäin epämiellyttävää, että rahalla on niin iso merkitys vaalityössä. Puolueitten ja ehdokkaiden mainontaan ei pantaisi niin suuria summia, jollei siten saataisi lisää ääniä. Asiallisesti on siis kyse äänten ostamisesta rahalla.

Raha on yleinen vaihdon väline. Moraalin näkökulmasta ei kuitenkaan ole hyväksyttävää ostaa rahalla mitä vain. Esimerkiksi seksin ostaminen on kai useimpien mielestä sopimatonta. Emme hyväksy sitä, että rikas voisi ostaa tuomioistuimesta edullisemmat ratkaisut itselleen.

Asiaa selkeyttää arvojen alkemian käsite. Alkemia oli muinaista ”tiedettä”, jonka avulla yritettiin turhaan kehittää keinoja kullan tekemiseen arvottomista metalleista. Arvojen alkemia on esimerkiksi sitä, että päästetään raha puhumaan elämänalueilla, joihin se ei kuulu. Jos liike-elämän periaatteita sovelletaan kuntien palvelutuotantoon, sorrutaan arvojen alkemiaan. Jos rahalla ostetaan rakkautta tai oikeutta, syyllistytään samaan. Mielestäni äänten ostaminen kalliilla mainonnalla on sekin arvojen alkemiaa. Periaatteessa meidän pitäisi pitää rahan voimalla tehtyä politiikkaa yhtä paheksuttavana kuin seksin vonkaamista kadulla setelitukku kädessä.

Vaalirahoituksen julkisuus ei poista moraalista ongelmaa, mutta lieventää sen seurauksia. On hyvin tärkeää, että vaalirahoituksen julkisuutta koskevia säädöksiä seurataan tunnontarkasti. Ennakkoilmoitukset on tehtävä tarkasti, ja lehtimainoksissa on mainittava mainoksen maksaja silloinkin kun sen maksaa itse. Keskusteluissa on käynyt ilmi, että järvenpääläisistäkin ehdokkaista monet eivät noudata näitä sääntöjä tai jopa eivät ole ottaneet niistä selvää. Äänestäjä tekee viisaasti, jos ennen lopullisen äänestyspäätöksen tekoa käy tarkistamassa, onko ehdokas tehnyt vaalirahan käytöstä ennakkoilmoituksen (joka kylläkin on vapaaehtoinen) ja onko hänen mainoksissaan merkintä siitä, kuka ne on maksanut.  

23.10.2012