Vaalirahoitus ja arvojen alkemia

On moraalisesti erittäin epämiellyttävää, että rahalla on niin iso merkitys vaalityössä. Puolueitten ja ehdokkaiden mainontaan ei pantaisi niin suuria summia, jollei siten saataisi lisää ääniä. Asiallisesti on siis kyse äänten ostamisesta rahalla.

Raha on yleinen vaihdon väline. Moraalin näkökulmasta ei kuitenkaan ole hyväksyttävää ostaa rahalla mitä vain. Esimerkiksi seksin ostaminen on kai useimpien mielestä sopimatonta. Emme hyväksy sitä, että rikas voisi ostaa tuomioistuimesta edullisemmat ratkaisut itselleen.

Asiaa selkeyttää arvojen alkemian käsite. Alkemia oli muinaista ”tiedettä”, jonka avulla yritettiin turhaan kehittää keinoja kullan tekemiseen arvottomista metalleista. Arvojen alkemia on esimerkiksi sitä, että päästetään raha puhumaan elämänalueilla, joihin se ei kuulu. Jos liike-elämän periaatteita sovelletaan kuntien palvelutuotantoon, sorrutaan arvojen alkemiaan. Jos rahalla ostetaan rakkautta tai oikeutta, syyllistytään samaan. Mielestäni äänten ostaminen kalliilla mainonnalla on sekin arvojen alkemiaa. Periaatteessa meidän pitäisi pitää rahan voimalla tehtyä politiikkaa yhtä paheksuttavana kuin seksin vonkaamista kadulla setelitukku kädessä.

Vaalirahoituksen julkisuus ei poista moraalista ongelmaa, mutta lieventää sen seurauksia. On hyvin tärkeää, että vaalirahoituksen julkisuutta koskevia säädöksiä seurataan tunnontarkasti. Ennakkoilmoitukset on tehtävä tarkasti, ja lehtimainoksissa on mainittava mainoksen maksaja silloinkin kun sen maksaa itse. Keskusteluissa on käynyt ilmi, että järvenpääläisistäkin ehdokkaista monet eivät noudata näitä sääntöjä tai jopa eivät ole ottaneet niistä selvää. Äänestäjä tekee viisaasti, jos ennen lopullisen äänestyspäätöksen tekoa käy tarkistamassa, onko ehdokas tehnyt vaalirahan käytöstä ennakkoilmoituksen (joka kylläkin on vapaaehtoinen) ja onko hänen mainoksissaan merkintä siitä, kuka ne on maksanut.  

23.10.2012

Verot ja palvelut

Yksi tavallisimpia kysymyksiä vaalikoneissa on ollut palvelujen ja verotuksen välinen suhde. Jos rahat eivät riitä nykyiseen palvelutasoon, onko palveluita karsittava vai onko kunnan etsittävä uusia tuloja niiden rahoittamiseen joko velkaa ottamalla tai veroja korottamalla.

Oma vastaukseni tähän kysymykseen on perustunut siihen, että ainakaan Järvenpäässä palvelujen merkittävä karsiminen ei olisi mahdollista, jollei laittomuuden tielle tahdota lähteä. Jäljellähän ovat oikeastaan vain lakisääteiset palvelut, ja koko kuluneen vaalikauden ajan on käytetty suunnattomasti energiaa ja aikaa hallinnon ja toiminnan tehostamiseen. Lähtökohtanani siis on, että nykyiset palvelut nykysellä tasollaan on pakko säilyttää.

Velkaa ei minun mielestäni pidä ottaa arjen - juoksevien kulujen - rahoittamiseen, paitsi poikkeustapauksessa, jos rahaa tarvitaan vain tilapäisesti ja lyhyeksi aikaa. Velan ottaminen investointeihin on kokonaan toinen asia, se voi olla joissakin tapauksissa hyvin järkevää. Velanotto nykyisen palvelutason säilyttämiseen ei siis tulisi kysymykseen.

Jos rahat eivät riitä lakisääteisiin palveluihin, joudutaan veroja korottamaan. Pääasiassa on kaksi vaihtoehtoa. On nostettava tuloveroprosenttia tai kiinteistöveroprosentteja. Näiden veronkorotusten sosiaaliset seuraamukset ovat erilaisia. Ratkaisu on tehtävä niin, että suojellaan mahdollisuuksien mukaan ennestään vähäosaisimpia lisäahdingolta.

Arvioni mukaan Järvenpään kaupunginssa selvitään ensi vuosi kiristämättä verotusta. En siis kannata veronkorotuksia ensi vuoden bujdettiin. Luullakseni on kuitenkin melko varmaa, että koko vaalikautta ei selvitä veroja korottamatta.

Kantani ydin on kuitenkin siinä, että emme lähde purkamaan palveluita.

19.10.2012

Ainolan kaupunki

Poliittinen kannanotto Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhdistämiseen Ainolan kaupungiksi

Kannatan Tuusulan, Keravan ja Järvenpään liittämistä toisiinsa. Julkisuudessa esillä ollut nimiehdotus Ainola kuulostaa mukavalta. Uusi kaupunki kelpaa minulle kuitenkin minkä nimisenä vain.

Aiemmin olen pohtinut julkisuudessa, kuuluisiko Hyvinkää luontevasti tähän kokonaisuuteen joko mainittujen kolmen kunnan lisäksi tai Tuusulan sijaan, jos se haraa itsepintaisesti vastaan. Järvenpäähän kuuluu esimerkiksi samaan sairaalapiiriin. Hyvinkäällä on enemmän muutakin yhteistä Järvenpään ja Keravan kanssa kuin aivan toisenlaisella Tuusulalla. Mallia voisi kutsua suur-Ainolaksi. Tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan kannata pitää esillä tässä käsittelyvaiheessa, vaan on hyvä keskittyä kolmen kunnan perusmalliin. Saattaahan suur-Ainolakin vielä pulpahtaa esille, jos kolmen kunnan perusmalli lyö päänsä Hyrylän mäntyyn.

Maapolitiikka on ilmeisin syy, miksi yhdistymistä tarvitaan. Muita syitä on runsaasti. Yhtynein voimin kunnat voisivat toteuttaa monia tärkeitä esimerkiksi kulttuurin ja urheilun piiriin kuuluvia hankkeita, joihin minkään niistä voimat eivät yksin riitä.

Toisin kuin monissa muissa kuntaliitostapauksissa yksikään kolmesta kunnasta ei ole taloudellisesti niin huonossa asemassa, että yhtymistä pitäisi ajaa taloudellisen pakon tähden. Mutta kaikkien kolmen kunnan väestöllä olisi saavutettavana uusia etuja ratkaisun myötä. Yhdessä ne voisivat myös puolustaa alueen väestön etuja kilpailussa muiden alueiden kanssa.

Tuusulanjärvi, maakuntajärvemme, on näiden kolmen kunnan yhteinen aarre. Sen hyväksi voidaan yhdessä tehdä tärkeitä asioita.

Metropoli

Poliittinen kannanotto 14 kunnan metropolialueen perustamiseen

Kuntien yhdistäminen ja metropolihallinnon perustaminen eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Neljäntoista kunnan metropoliratkaisu tarvitaan. Monet tärkeät asiat eivät ole hoidettavissa kuntaliitoksin luotavien uusien suurempienkaan kuntien voimin. Maankäytön, asumisen ja liikenteen järkevä suunnitteleminen vaatii yhtä kuntaa laajempaa näkemystä asiaan. Uudenmaan sisäinen asuma-alueiden erojen kärjistyminen, eli sosiaalisesti vaarallinen segregaatio, on saatavissa kuriin vain laajan yhteistyön avulla. Metropolin on pärjättävä kovenevassa kilpailussa muiden lähimaiden metropolialueiden kanssa.

Käsitykseni mukaan metropolihallinon pitää perustua omaan vaaleilla valittun luottamuselimen päätäntään. Toimittaakseen hyvin tehtävänsä tämä elin tarvitsee omat riippumattomat varansa, verotusoikeuden. Verorasitusta ei pidä tämän tähden kasvattaa. Metropolihallinnon ottaessa tehtäviä kunnilta kunnat voivat vastaavasti vähentää veronkantoa. Metropolihallinnon keskittämisen vastapainoksi on kehitettävä paikallista demokratiaa, esimerkiksi aitoa valtaa käyttävää kunnanosahallintoa.

Tarkka tehtävänjako kunnan ja metropolihallinnon välillä selviää meneillään olevan rakenneuudistuksen kuluessa. Peruskysymys on metropolialueen väestön paras, eivät juonet, joilla eri tahot menestyvät vallanjaossa.

Neljän miljoonan suomalaisen puolesta

8.10.2012

Poliittinen kannanotto terveyskeskusmaksuihin ja yksityiseen työterveydenhuoltoon

Nyky-Suomessa on monta ilmiötä, jotka viittaavat luokkayhteiskunnan uuteen nousuun. Ehkä selkein niistä ihmisten jakautuminen kahteen luokkaan sairaanhoitopalveluissa. Miljoona suomalaista saa etuoikeutettua, nopeaa ja tasokasta hoitoa työterveyshuollossa, neljä miljoonaa suomalaista joutuu kroonisessa rahapulassa ja työvoimapulassa kituvan julkisen terveydenhuollon varaan. Ne, joilla olisi varaa maksaa hoidostaan – ainakin suuripalkkaisimmat työterveydenhuollon asiakkaat – saavat palvelut maksutta, kun taas lapset, eläkeläiset ja työttömät maksavat niistä, vaikka kaikkein maksukyvyttömimmät kuuluvat näihin ryhmiin. Se ei ole oikeudenmukaista.

Minulla on kaksi vaatimusta. Ensinnäkin kunnan päättäjien on pidettävä huolta siitä, etteivät kunnalliset palvelut pääse rapistumaan. Kahdentasoisten palvelujen järjestelmä olisi sosiaalisesti sietämätön. Toiseksi tasa-arvon nimissä on lakattava perimästä terveyskeskusmaksuja.

Julkisuudessa on kerrottu, kuinka yksityinen työterveyshuolto syö yhteisiä voimavaroja: lääkäreitä olisi tarpeeksi, jolleivät lääkärit olisi yksityisen työterveydenhuollon puolella hoitamassa potilaita, jotka eivät itse maksa hoidostaan. Jos turhaa kysyntää on tarpeen torjua maksuilla, toteuttakoon yksityisten työterveyspalvelujen palveluissa kohtuullinen omavastuu.

Tämäkin asia on valmisteltava huolellisesti, kuten kaikki suuret ja tärkeät asiat. Uudistus on toteutettava Järvenpäässäviimeistään vuoden 2014 budjetissa, joka rakennetaan ensi vuoden kuluessa.