Täydellisyys, määrätietoisuus ja aikuisuus. Saarna Nurmijärven kirkossa 18.9.11
Messu: Nurmijärven kirkko, 18.09.2011 klo 10-
Matt. 5: 43-48
Jeesus sanoi:
»Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa
vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa
vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa
aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille
kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä
palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te
tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee
niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on
täydellinen.»
Täydellisyys,
määrätietoisuus ja aikuisuus
Markuksen evankeliumissa (10. luvussa) kerrotaan, kuinka
rikas nuorukainen lähestyi Jeesusta. Mies puhutteli Jeesusta hyväksi
opettajaksi. Jeesus suuttui ja soimasi häntä: ”Miksi sanot minua hyväksi?
Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu.”
Jeesus reagoi mieheen aivan kohtuuttoman tylysti. Hyvä opettaja
oli täysin sovinnainen puhuttelumuoto. Käytämme itse paljon vahvempia
puhutteluja. Sanomme puheenvuoron aluksi ”rakkaat ystävät”, vaikka kuulijoina
olisi kaikkia muita paitsi ystäviä.
Jeesus esiintyi näin jyrkästi kiinnittääkseen huomiota
tärkeään asiaan. Hän ymmärsi, että tässä oli mies, jonka kunnianhimon kohteena
oli tulla hyväksi ihmiseksi. Jeesus tahtoi kertoa, että yritys oli toivoton.
Kukaan, jolle oma hyvyys on tärkeintä maailmassa, ei tule hyväksi ihmiseksi.
Lutherkin opetti, että synnin olemus on oman itsen ympärille käpertymistä. Sen
yksi muoto on oman hyvyyden ympärille käpertyminen. Hyvyys on päinvastaista:
sitä, että unohtaa itsensä ja oman hyvyytensä. Hyvyys on sitä, että avautuu
ajattelemaan toisia ihmisiä ja yhteiskunnan ja ihmiskunnan yhteisiä tärkeitä
ongelmia. Luther korosti ajatustaan vertauskuvalla. Hän sanoi, että ne, jotka
pääsevät taivaaseen, ovat itse ylen hämmästyneitä siitä, että heille kävi näin.
Päivän tekstissä Jeesus käskee kuulijoitaan olemaan
täydellisiä niin kuin taivaallinen isämme on täydellinen. Tämä vaatimus on
jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, mitä Jeesus opetti rikkaalle nuorukaiselle.
Jos kukaan ei ole hyvä, paitsi Jumala taivaassa - ei edes Jeesus itse -, on kai
varmaa, ettei kenestäkään ihmisestä tule täydellistä vallankaan samalla tavalla
kuin Jumala on täydellinen. Sellaista Jeesus ei voinut kuulijoiltaan vaatia.
Sillä alkukielisen Uuden testamentin kreikkalaisella sanalla
(teleios), jonka Kirkkoraamattu
kääntää vastineella täydellinen, on muitakin tärkeitä merkityksiä. Pohjana on
päämäärää ja tarkoitusta tarkoittava kreikankielen sana (telos). Jeesuksen vaatimus oli helpompi käsittää, jos
ymmärtäisimme, että Jeesus kehottaa kuulijoitaan olemaan määrätietoisia eli
keskittämään katseensa päämäärään ja kulkemaan sitä kohti sivulle
vilkuilematta. Olen tarkistanut itseäni paremmalta kreikan kielen tuntijalta,
että tämä tulkinta Jeesuksen käyttämästä sanasta on myös mahdollinen.
Jeesus korosti määrätietoisuuden merkitystä vertauksellaan
talousrikollisesta (Luuk. 16:1-8 ”Epärehellinen taloudenhoitaja”). Monet
Raamatun lukijat loukkaantuvat vertauksesta. Jeesus kuvaa häikäilemätöntä
rötöstelijää, mikä jälkeen sanotaan: ”Ja Herra kehui epärehellisen
taloudenhoitajan viisautta” (8. jae). Viisaudella Jeesus tarkoitti hänen
määrätietoisuuttaan.
Nykyihmiselle kertomus pitäisi varmaan kertoa näin. Oli
tilitoimisto, jolla oli tärkeä asiakas. Tilitoimisto kavalsi asiakkaalta suuria
summia väärennetyllä kirjanpidolla. Tilitoimiston omistaja sai kuulla, että oli
jäänyt kiinni kavalluksistaan. Tilitoimiston omistaja toimi nopeasti ja
häikäilemättömästi. Hän teki suuria vilpillisiä tilisiirtoja asiakasfirmansa
velkojien hyväksi. Siten hän varmisti yhtiönsä taloudellisen aseman sen pian menettäessä
suuren asiakkaansa. Virheellisistä kirjauksista hyötyneet tahot pitäisivät
hänestä ja tilitoimistosta huolen. Jeesus teki tästä rikollisesta esikuvan
kuulijoilleen.
Tässä vertauksissa on vain yksi kärki. Kaikki muut
yksityiskohdat ovat vain dramatiikkaa, jolla Jeesus tähdentää viestiään. Jeesus
ei ihannoi talousrikollisen rötöksiä. Hän tähdentää, että hänen oppilaidensa
tulee valmistautua Jumalan valtakunnan tuloon samalla tavalla kuin kiikkiin
jäänyt talousrikollinen: ripeästi ja päättäväisesti, päämäärään keskittyen,
epäolennaisuuksiin juuttumatta. Kun tulkitsemme Jeesuksen päivän tekstissä
esittämää täydellisyysvaatimusta tämän vertauksen pohjalta, minkäänlaista
ristiriitaa ei jää vaatimuksen ja muun Jeesuksen opetuksen välille.
Päivän teksti aukeaa mielekkäällä tavalla myös toisen
tulkinnan avulla. Kirkkoraamatun täydellisyydeksi kääntämä kreikankielinen sana
viittaa hyvin yleisesti aikuisuuteen tai täysi-ikäisyyteen. Sillä kuvataan kypsää
ihmistä, aikamiestä (esim. teleios aner, Ef.
4:13-14). Kun sana esiintyy tässä
merkityksessä, vastakohtana on aina lapsellista, epäkypsää, kehittymätöntä
tarkoittava sana (nepios). Jeesus
kehotti siis oppilaitaan ja muitakin kuulijoitaan jättämään sikseen
lapsellisuudet ja suhtautumaan asioihin kypsän aikuisen tavoin.
Miten aikuinen ihminen suhtautuu asioihin, tai mitä häneltä
olisi ainakin syytä odottaa?
Todellisuuden taju ohjaa aikuisen käyttäytymistä. Hän on jo jättänyt
taakseen satujen maailman ja kohtaa elämänsä raittiiden tosiasioiden pohjalta.
Hän on vastuuntuntoinen. Hän ei jätä ikäviä asioita tekemättä toivoen että
toiset tekisivät ne hänen puolestaan tai että aika hoitaisi ne tavalla tai
toisella. Hän ei alistu itse komenneltavaksi saati hyväksi käytettäväksi eikä
pyri alistamaan toisia aikuisia samaan asemaan. Sovinnainen hyveiden taulu
muuttuisi jonkin verran, jos kristillisen etiikan perustana olisi aikuisuuden
vaatimus.
Jeesuksen opetukset eivät kuitenkaan olleet yleistä ja
ajattomaksi tarkoitettua moraalifilosofiaa. Jokainen Jeesuksen sana on
liitettävä hänen perussanomansa yhteyteen. Evankelista Markus kiteyttää
Jeesuksen sanoman ytimen koko hänen julkisen esiintymisensä ajalta hänen
neitsytpuheeseensa heti Johannes Kastajan vangitsemisen jälkeen (Mark. 1:14). Jeesuksen
ohjelmassa on neljä kohtaa.
Ensimmäiseksi Jeesus julistaa että maailma on saanut
valomerkin. ”Aika on täyttynyt.” Siitä lähtien ihmiskunta eläisi valomerkin
jälkeistä aikaa. Toiseksi Jeesus selittää, mitä valomerkki tarkoittaa. Vanha
hallinto romahtaisi ja itse Jumala ottaisi vallan. ”Jumalan valtakunta on
tullut lähelle.” Kolmanneksi Jeesus sanoo, että ihmisten on käännyttävä,
muutettava mielensä eli tarkistettava arvojärjestyksensä. ”Kääntykää!”. Uuden
arvojärjestyksen ei pitäisi jäädä pelkiksi iskusanoiksi eikä mielenmuutoksen
vain tunnelmiksi, vaan sen olisi tapahduttava hyvässä uskossa ja johdettava
elämänmuutokseen. ”Uskokaa hyvä sanoma!”
Jeesuksen päivän tekstissä esittämä ylivoimaiselta tuntuva
täydellisyysvaatimus on näin saanut käsitettävää sisältöä. Jeesus kuvaa sitä,
mitä tilanne vaatii meiltä valomerkin saaneen maailman ihmisiltä. Meidän on
toimittava yhtä määrätietoisesti kuin kiikkiin jäämässä oleva talousrikollinen
toimisi. Meidän on oltava aikuisia: tunnustettava tosiasiat ja kannettava omakohtainen
vastuumme. Seurakunta on valomerkin jälkeinen yhteisö.
Tunnisteet: aikuisuus, Jeesuksen neitsytpuhe, Jeesuksen ohjelma, määrätietoisuus, nepios, rikas nuorukainen, teleios, täydellisyys