Täydellisyys, määrätietoisuus ja aikuisuus. Saarna Nurmijärven kirkossa 18.9.11

Messu: Nurmijärven kirkko, 18.09.2011 klo  10-

Matt. 5: 43-48

Jeesus sanoi:
    

»Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.»

Täydellisyys, määrätietoisuus ja aikuisuus

Markuksen evankeliumissa (10. luvussa) kerrotaan, kuinka rikas nuorukainen lähestyi Jeesusta. Mies puhutteli Jeesusta hyväksi opettajaksi. Jeesus suuttui ja soimasi häntä: ”Miksi sanot minua hyväksi? Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu.”

Jeesus reagoi mieheen aivan kohtuuttoman tylysti. Hyvä opettaja oli täysin sovinnainen puhuttelumuoto. Käytämme itse paljon vahvempia puhutteluja. Sanomme puheenvuoron aluksi ”rakkaat ystävät”, vaikka kuulijoina olisi kaikkia muita paitsi ystäviä.

Jeesus esiintyi näin jyrkästi kiinnittääkseen huomiota tärkeään asiaan. Hän ymmärsi, että tässä oli mies, jonka kunnianhimon kohteena oli tulla hyväksi ihmiseksi. Jeesus tahtoi kertoa, että yritys oli toivoton. Kukaan, jolle oma hyvyys on tärkeintä maailmassa, ei tule hyväksi ihmiseksi. Lutherkin opetti, että synnin olemus on oman itsen ympärille käpertymistä. Sen yksi muoto on oman hyvyyden ympärille käpertyminen. Hyvyys on päinvastaista: sitä, että unohtaa itsensä ja oman hyvyytensä. Hyvyys on sitä, että avautuu ajattelemaan toisia ihmisiä ja yhteiskunnan ja ihmiskunnan yhteisiä tärkeitä ongelmia. Luther korosti ajatustaan vertauskuvalla. Hän sanoi, että ne, jotka pääsevät taivaaseen, ovat itse ylen hämmästyneitä siitä, että heille kävi näin.

Päivän tekstissä Jeesus käskee kuulijoitaan olemaan täydellisiä niin kuin taivaallinen isämme on täydellinen. Tämä vaatimus on jyrkässä ristiriidassa sen kanssa, mitä Jeesus opetti rikkaalle nuorukaiselle. Jos kukaan ei ole hyvä, paitsi Jumala taivaassa - ei edes Jeesus itse -, on kai varmaa, ettei kenestäkään ihmisestä tule täydellistä vallankaan samalla tavalla kuin Jumala on täydellinen. Sellaista Jeesus ei voinut kuulijoiltaan vaatia.

Sillä alkukielisen Uuden testamentin kreikkalaisella sanalla (teleios), jonka Kirkkoraamattu kääntää vastineella täydellinen, on muitakin tärkeitä merkityksiä. Pohjana on päämäärää ja tarkoitusta tarkoittava kreikankielen sana (telos). Jeesuksen vaatimus oli helpompi käsittää, jos ymmärtäisimme, että Jeesus kehottaa kuulijoitaan olemaan määrätietoisia eli keskittämään katseensa päämäärään ja kulkemaan sitä kohti sivulle vilkuilematta. Olen tarkistanut itseäni paremmalta kreikan kielen tuntijalta, että tämä tulkinta Jeesuksen käyttämästä sanasta on myös mahdollinen.

Jeesus korosti määrätietoisuuden merkitystä vertauksellaan talousrikollisesta (Luuk. 16:1-8 ”Epärehellinen taloudenhoitaja”). Monet Raamatun lukijat loukkaantuvat vertauksesta. Jeesus kuvaa häikäilemätöntä rötöstelijää, mikä jälkeen sanotaan: ”Ja Herra kehui epärehellisen taloudenhoitajan viisautta” (8. jae). Viisaudella Jeesus tarkoitti hänen määrätietoisuuttaan.

Nykyihmiselle kertomus pitäisi varmaan kertoa näin. Oli tilitoimisto, jolla oli tärkeä asiakas. Tilitoimisto kavalsi asiakkaalta suuria summia väärennetyllä kirjanpidolla. Tilitoimiston omistaja sai kuulla, että oli jäänyt kiinni kavalluksistaan. Tilitoimiston omistaja toimi nopeasti ja häikäilemättömästi. Hän teki suuria vilpillisiä tilisiirtoja asiakasfirmansa velkojien hyväksi. Siten hän varmisti yhtiönsä taloudellisen aseman sen pian menettäessä suuren asiakkaansa. Virheellisistä kirjauksista hyötyneet tahot pitäisivät hänestä ja tilitoimistosta huolen. Jeesus teki tästä rikollisesta esikuvan kuulijoilleen.

Tässä vertauksissa on vain yksi kärki. Kaikki muut yksityiskohdat ovat vain dramatiikkaa, jolla Jeesus tähdentää viestiään. Jeesus ei ihannoi talousrikollisen rötöksiä. Hän tähdentää, että hänen oppilaidensa tulee valmistautua Jumalan valtakunnan tuloon samalla tavalla kuin kiikkiin jäänyt talousrikollinen: ripeästi ja päättäväisesti, päämäärään keskittyen, epäolennaisuuksiin juuttumatta. Kun tulkitsemme Jeesuksen päivän tekstissä esittämää täydellisyysvaatimusta tämän vertauksen pohjalta, minkäänlaista ristiriitaa ei jää vaatimuksen ja muun Jeesuksen opetuksen välille.

Päivän teksti aukeaa mielekkäällä tavalla myös toisen tulkinnan avulla. Kirkkoraamatun täydellisyydeksi kääntämä kreikankielinen sana viittaa hyvin yleisesti aikuisuuteen tai täysi-ikäisyyteen. Sillä kuvataan kypsää ihmistä, aikamiestä (esim. teleios aner, Ef. 4:13-14). Kun sana esiintyy tässä merkityksessä, vastakohtana on aina lapsellista, epäkypsää, kehittymätöntä tarkoittava sana (nepios). Jeesus kehotti siis oppilaitaan ja muitakin kuulijoitaan jättämään sikseen lapsellisuudet ja suhtautumaan asioihin kypsän aikuisen tavoin.

Miten aikuinen ihminen suhtautuu asioihin, tai mitä häneltä olisi ainakin syytä odottaa?

Todellisuuden taju ohjaa aikuisen käyttäytymistä. Hän on jo jättänyt taakseen satujen maailman ja kohtaa elämänsä raittiiden tosiasioiden pohjalta. Hän on vastuuntuntoinen. Hän ei jätä ikäviä asioita tekemättä toivoen että toiset tekisivät ne hänen puolestaan tai että aika hoitaisi ne tavalla tai toisella. Hän ei alistu itse komenneltavaksi saati hyväksi käytettäväksi eikä pyri alistamaan toisia aikuisia samaan asemaan. Sovinnainen hyveiden taulu muuttuisi jonkin verran, jos kristillisen etiikan perustana olisi aikuisuuden vaatimus.

Jeesuksen opetukset eivät kuitenkaan olleet yleistä ja ajattomaksi tarkoitettua moraalifilosofiaa. Jokainen Jeesuksen sana on liitettävä hänen perussanomansa yhteyteen. Evankelista Markus kiteyttää Jeesuksen sanoman ytimen koko hänen julkisen esiintymisensä ajalta hänen neitsytpuheeseensa heti Johannes Kastajan vangitsemisen jälkeen (Mark. 1:14). Jeesuksen ohjelmassa on neljä kohtaa.

Ensimmäiseksi Jeesus julistaa että maailma on saanut valomerkin. ”Aika on täyttynyt.” Siitä lähtien ihmiskunta eläisi valomerkin jälkeistä aikaa. Toiseksi Jeesus selittää, mitä valomerkki tarkoittaa. Vanha hallinto romahtaisi ja itse Jumala ottaisi vallan. ”Jumalan valtakunta on tullut lähelle.” Kolmanneksi Jeesus sanoo, että ihmisten on käännyttävä, muutettava mielensä eli tarkistettava arvojärjestyksensä. ”Kääntykää!”. Uuden arvojärjestyksen ei pitäisi jäädä pelkiksi iskusanoiksi eikä mielenmuutoksen vain tunnelmiksi, vaan sen olisi tapahduttava hyvässä uskossa ja johdettava elämänmuutokseen. ”Uskokaa hyvä sanoma!”

Jeesuksen päivän tekstissä esittämä ylivoimaiselta tuntuva täydellisyysvaatimus on näin saanut käsitettävää sisältöä. Jeesus kuvaa sitä, mitä tilanne vaatii meiltä valomerkin saaneen maailman ihmisiltä. Meidän on toimittava yhtä määrätietoisesti kuin kiikkiin jäämässä oleva talousrikollinen toimisi. Meidän on oltava aikuisia: tunnustettava tosiasiat ja kannettava omakohtainen vastuumme. Seurakunta on valomerkin jälkeinen yhteisö.

Haagan seurakunnan ohjelma -- viimeinen papin pakina Haagalainen-lehteen 8.12.2010

Haagan seurakunnan ohjelma


Kolmivuotinen pestini Huopalahden seurakunnan pappina päättyy vuodenvaihteessa. Jeesuksen koko julkinen toiminta oli luultavasti yhtä pitkä. Hän taisi saada kolmessa vuodessa aika paljon enemmän aikaan kuin minä.

Huopalahden seurakunta päättää toimintansa niin ikään vuodenvaihteessa. Huopalahden ja Hakavuoren seurakunnat yhdistyvät uudeksi Haagan seurakunnaksi.

Kun uutta aloitetaan, on hyvä miettiä, millä asialla ollaan. Paras kuvaus siitä, mistä on kyse, on Markuksen evankeliumin toisen luvun loppuosassa. Markus kertoo, kuinka Jeesus astuu julkisuuteen heti kuultuaan edeltäjänsä, Johannes Kastajan vangitsemisesta. Jeesus pitää neitsytpuheensa. Siihen Markus sisällyttää keskeisimmät Jeesuksen julkisen toimintansa aikana ajamat asiat. Jeesuksen neitsytpuhe on ikään kuin Jeesuksen poliittinen ohjelma. Kun kirkko on samalla asialla, Jeesuksen ohjelman pitää kelvata uuden Haagan seurakunnankin perusohjelma.

Jeesus sanoo neitsytpuheessaan neljä eri asiaa.

Ensinnäkin hän sanoo, että aika on täyttynyt. Nykykielellä sama asia sanottaisiin: ”Valomerkki on tullut”. Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan usein kestämättömästä kehityksestä. Kestämätön kehitys on kehitystä, joka ei voi jatkua. Se päättyy pakostakin joko katastrofiin tai kaaokseen. Kun Jeesus sanoo, että valomerkki on tullut, hän tarkoittaa, että ihmiskunnan kehitys on ollut kestämätöntä.

Toiseksi hän sanoo, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Alkukielinen ilmaus tarkoittaa yksinkertaisesti tätä: ”Jumala on tulossa aivan pian.” Jumalan vallankumous on alkamassa. Kaikki tulee muuttumaan. Mikään ei jää entiselleen. Aivan toisenlainen aikakausi on alkamassa.

Kolmanneksi Jeesus sanoo: ”Tehkää siis parannus.” Täsmällisempi kreikkalaisen ilmauksen suomennos olisi tämä: ”Muuttakaa siis mielenne.” Kyse on arvojärjestyksen perusteellisesta tarkistamisesta. Vanhat arvot eivät kelpaa. On omaksuttava uudet arvot.

Viimeinen Jeesuksen ohjelmakohta on tämä: ”Uskokaa evankeliumi.” Julistukset eivät riitä. Arvot on muutettava, kuten sanotaan, bona fide, hyvässä uskossa: on tarkoitettava sitä mitä sanotaan ja tehtävä kaikki, mitä luvataan. Uudet arvot ovat tosia vain, jos ne muuttavat elämää.

Nämä neljä ohjelmakohtaa soveltuvat sellaisinaan uuden Haagan seurakunnan ohjelmaksi. Valomerkkiä ei ole peruutettu. Nykyihmiskunta elää valomerkin jälkeistä elämää. Välttämätöntä muutosta ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut. Kehitys on edelleenkin kestämätöntä. Ainut toivomme on kuitenkin siinä, että kaikki muuttuu perusteellisesti.

Tarvitaan mielenmuutosta ja uutta arvojen järjestystä. Ihanteelliset ja hurskaat ilmaukset itsessään ovat tyhjää puhetta. Elämää on muutettava.